unia, unia ja unia. tässä taannoin näin omituista unta. jostakin syystä vanhan tuttavani postit tulivat minulle. olin menossa hänen kämpilleen ilmoittamaan, että hän ei voi saada postejaan muutamaan päivään. kävelin ränsistyneessä talossa ylimpään kerrokseen, ovi oli vähän raollaan ja tökkäisin sen auki. ovi pamahti kiinni ja huusin ystäväni nimeä. ovi avautui ja siinä seisoi valtavan kokoinen mies. hän kysyi; "mitä asiaa?". ovi aukeni kokonaan ja näin taustalla viisikon, joilla oli aseet kädessä ja tuttavani, joka makasi maassa. änkytin jotakin typerää ja lähdin löysin polvin kipittämään rappuja alas. kuulin kun köriläs kysyi joltakin: "menenkö perään?". hetken hiljaisuus ja sen jälkeen hän vastasi: " selvä, hoidan homman.". heräsin sydän takoen ja päässä kumisi sanat: "hoidan homman, hoidan homman, hoidan homman...." tunne oli karmiva. onkohan tällä leffalla osuutta asiaan?

lähden valloittamaan maailmaa, joten barbara hiljenee toistaiseksi. kerron myöhemmin retkistäni...  ¶ 9:47 ap.

  lainasanoja:

"Noin kolmekymppisten ja sitä vanhempien ihmisten pitäisi itse asiassa olla kuolleita. Nykypäivän lainlaatijoiden ja byrokraattien mielestä meidän 50-, 60- ja 70 -luvuilla syntyneiden ei olisi pitänyt edes selvitä hengissä.

Meidän pinnasänkymme oli maalattu lyijyä sisältävällä maalilla. Meillä ei ollut lapsille turvallisia lääkepulloja, ovia eikä kaappeja ja pyöräillessä meillä ei kenelläkään ollut kypärää. Joimme vettä puutarhaletkusta, emme pullosta. Panimme leivän päälle voita ja joimme limsaa jossa oli sokeri, mutta kukaan meistä ei ollut liian lihava, koska olimme aina ulkona touhuamassa.

Jaoimme limsamme kavereiden kanssa ja joimme samasta pullosta, eikä kukaan siitä kuollut. Vietimme tunteja rakentamalla laatikkoautoja vanhoista romuista ja ajoimme sitten täyttä vauhtia alas mäkeä ja vasta silloin huomasimme, että olimme unohtaneet jarrut. Muutaman ojaanajon jälkeen opimme ratkaisemaan ongelman.

Lähdimme aamulla aikaisin ulos ja tulimme kotiin vasta illalla kun katuvalot oli sytytetty. Meitä ei saanut kiinni koko päivänä - ei ollut kännyköitä. Meillä ei ollut Playstationia, Nintendoa tai X-boxia, ei ainuttakaan TV-peliä, ei 99 TV-kanavaa, ei surround-soundia, ei kännyköitä, kotitietokoneita tai Internetin chattikanavia.

Meillä oli kavereita, me olimme ulkona heidän kanssaan.

Me putoilimme puista, saimme haavoja, katkoimme käsiä, jalkoja ja hampaita, mutta ei ketään haastettu oikeuteen niiden onnettomuuksien johdosta. Ne olivat vahinkoja, eikä niistä syytetty ketään muita kuin meitä itseämme. Muistatko ne vahingot? Me tappelimme, saimme mustelmia ja opimme pärjäämään niitten kanssa. Me leikimme kepeillä ja tennispalloilla, söimme multaa ja ruohoa. Kaikista varoituksista huolimatta montaakaan silmää ei puhjennut eikä meissä kasvanut ruohoa lopun elämää. Me pyöräilimme ja kävimme toistemme luona, koputimme ovelle, kävelimme suoraan sisään ja osallistuimme keskusteluun. Jotkut oppilaista koulussa eivät olleet yhtä hoksaavaisia kuin muut, ne jäivät jälkeen ja jätettiin luokalle.

Tämä sukupolvi on kasvattanut muutamia uskaliaita riskinottajia, parhaita ongelmien ratkojia ja investoijia. Viimeiset 50 vuotta ovat olleet aikaa, jolloin uusia ideoita on syntynyt räjähdysmäisellä vauhdilla. Meillä oli vapaus, fiaskoja, menestystä ja vastuuta. Me opimme sopeutumaan kaikkeen.

Meillä oli elämisen laatua!"

mitä nykyajan lapset tekevät?  ¶ 10:28 ap.

  että tällaista tänään:

Congratulations!! You're a colorful and
sophisticated Cosmopolitan!!


What Drink Are You?
brought to you by Quizilla

luovuus kortilla, joten en viitsi kirjoittaa nyt mitään muuta.
katsotaan jos huomenna olisi jotakin sanottavaa...  ¶ 1:49 ip.

  NAISEN ILTA ON OHI, KUN...
-sinulla ei ole aavistustakaan missä käsilaukkusi on.
-luulet oikeasti että käsien heiluttaminen pään yläpuolella samalla kun keikutat persettäsi ja huudat: "WUUHUU!" on ehdottomasti seksikkäin tanssiliike.
-yhtäkkiä haluat vetää jotakuta turpaan ja luulet vielä pystyväsi siihen.
-vessareissullasi huomaat, että muistutat pikemminkin Miina Äkkijyrkkää kuin sitä jumalatarta joka olit vielä muutama tunti sitten.
-pudotettuasi aamuyöllä ostamasi kebabit lattialle (joita syöt vaikka sinulla ei oikeasti ole edes nälkä), nostat ne vain ylös ja jatkat syömistä.
-alat itkemään ja kertomaan kaikille kuinka paljon heitä rakastat.
-huomaat että alle kolmen tunnin päästä sinun pitäisi mennä töihin.
-löydät vieressä istuvastasi nörtistä uuden, syvällisemmän puolen.
-mies jonka kanssa flirttailet on entinen biologianopettajasi.
-halu riisua vaatekappaleita, seisoa pöydällä ja tanssia/laulaa käy vastuttamattomaksi.
-silmäsi meinaavat väkisin mennä kiinni ja päätät että pitämällä niitä puoliksi auki näytät eksoottisen seksikkäältä.
-sinun mielestäsi on loistoidea, että kaverisi työntävät sinua ostoskärryissä pitkin katua.
-alat huutamaan baarimikolle, joka (sinun mielestäsi) on huijannut sinua antamalla pelkkää limpparia. todellisuudessa et vain enää maista viinan makua drinkissäsi.
-luulet nukkuvasi omassa sängyssäsi, mutta tyynysi muistuttaa yllättävän paljon keittiön lattiaa.
-aloitat jokaisen keskustelun tyyliin: "Toivottavasti et käsitä tätä väärin..."
-et huomaa, että vessan kansi on kiinni kun istut pöntöllä.
-halauksesi alkavat muistuttamaan painiotteita.
-olet niiiiiin väsynyt, että missä tahansa oletkaan haluat vain istahtaa lattialle/maahan ja ottaa ihan pikku-pikku torkut.
-et enää vessassa käynnin jälkeen napitakkaan kaikkia farkkujesi nappeja vain jotta pääsisit nopeammin takaisin drinkkisi pariin.
-otat kenkäsi pois jaloista siksi että on niiden syytä ettet kykene kävelemään suoraan.

ei voi kun itseironisesti nauraa listalle/itselle - taidampa jättää juomisen vähemmälle...  ¶ 11:03 ap.

  käväisin eilen hesan reissun yhteydessä ikeassa. muutamalla aikaisemmalla kerralla olen ollut enemmän kuin tympääntynyt jättihallissa laahustamiseen. eilen oli kaikki toisin. olisin voinut ostaa vaikka ja mitä. suunnittelin ahkerasti erilaisia vaihtoehtoja ja mietin miten saisin kaikki uudistukset rahoitettua. olin ihmeissäni. en ole yli vuoteen ollut pätkääkään kiinnostunut kodistani ja sen se on kyllä näköinenkin. olen siivonnut vain välttämättömimmät sotkut ja muuten en ole pahemmin piitannut yleisilmeestä. hmm.. olen tässä jo aikaisemminkin pohtinut sitä, että jokin muutos minussa on tapahtumassa. olen lyönyt laimin pitempään sekä itseäni että kotiani. olen aloittanut jumpan jo aikaisemmin ja nyt alkaa ympäristökin kiinnostaa. olenkohan ollut masentunut tiedostamattani. hassua, miten asiat aina tajuaa vasta kun niiden yli on pääsemässä. olen nimittäin ollut kaiken aikaa tyytyväinen elämääni ja kuvitellut itseni onnelliseksi. nyt kauhukseni huomaan, että olen elänyt kuplassa.  ¶ 10:52 ap.

  Kysy vaan (joka ihailee barbaraa suuresti) povaa klassikkoa tästä - kieltämättä sai aikaan hyvät naurut.  ¶ 10:14 ap.

  keltainen yritysluettelo - yellow europa oy lähetti meidän yritykseen kirjeen. se sisälsi laskun, joka oli lähes 600 euroa. ihmettelin suuresti, koska en mielestäni ole tilannut em. yritykseltä mitään palveluja. tutkin laskua ja löysinkin siitä minifontilla präntin, jossa luki "Suoritus on oltava meillä 15 vuorokauden kuluessa.. ..tämä tarjous on voimassa 15 vrk." mitä helvettiä? laskun mukana ei ollut mitään liitettä tai kirjettä siitä, että kyseessä on tarjous. kuinka monessa yrityksessä lasku menee suoraan maksuun? sinänsä yritys on varmasti ihan ok, mutta tämä tapa markkinoida palvelua saa mieleni kuohahtamaan.   ¶ 9:52 ap.

  ihanaa! olen pirteä, energinen ja iloinen maanantailainen. olen nukkunut, syönyt hyvin ja käynyt jumpassa sekä lenkillä. uusi elämä on alkanut! kävin muuten lauantaina naisday-messuilla; kamalaa, kamalaa ja kamalaa. aivan liikaa naisia ja aivan liikaa krääsää. tosin toisessa kerroksessa oli huhaahömppää; oli kädestä ennustajaa ja tarottulkitsijoita, oli aurakuvanottajaa ja selvännäkijää. hizi, moisella osastolla suorastaan innostuin messuista - oli hauska seurata ihmisiä kun he kuulivat "elämän totuuksia". ajattelin, että pitäisiköhän itsekin mennä jollekin selvännäkijälle/tarottulkitsijalle? mutta hetken asiaa tuumailtuani tulin siihen tulokseen, että jos joku alkaa selittämään minulle mitä tapahtuu, niin varmasti tulen myös jatkossa toimimaan alitajuisesti niin että kaikki se myös tapahtuu. hmm... mielenkiintoista.

  ¶ 10:21 ap.